Lytt til teksten:

Hanna ja Matti menthiin yöklubhiin

Mutta Hannun Hanna ja Liisan Matti ei menheetkhään vielä kothiin. Het menthiin yöklubhiin! Mikko ja Kreeta olthiin vaipunheet ja sanothiin ette het haluthiin kothiin ja nukkumhaan. Hanna kuitenki halus nähđä Tromssan yöelämää. Pykejässä ei semmoista paljon ollu! Matti oli hööli poika ja lupas sitä Hannale näyttäät.

Kreeta antoi Hannale avvaimen, ette se päässee sisäle, ko tullee. Hanna näjet asui Kreetan tykönä, ko oli Tromssassa. Het olthiin tuntenheet toinen toisen jo kauvoin. Het olthiin koulun jälkhiin studeeranheet yhđessä kansankorkkeekoulussa Etelä-Ruijassa.

Yöklubissa oli kohta paljon ihmissii. Hanna ja Matti löyđethiin kuitenki vaphaan pöyđän. Het istuthiin. Servitööri tuli ja het tilathiin viinii. Orkesteri soitti tansimusikkii. Välilä net soitethiin svingii ja muuta noppeeta, välilä taas romanttista tangoo. Ihmiset tansathiin laattiila orkesterin eđessä.

Hanna ja Matti istuthiin, juothiin viinii ja puhelthiin. Het ymmärethiin toinen toista oikhein hyvin. Molemilla oli kainulaiset vanhiimet. Mutta heiđän vanhiimet ei kuitenkhaan saattanheet puhhuut kainun kieltä. Kotona puhuthiin sitte tyhä ruijaa. Mutta heiđän isovanhiimet saatethiin kainuu. Hanna oli ollu paljon äijin kans ko hän oli lapsi. Matti taas oli ämmin oma kulta ja ollu kaikki kesät ämmin tykönä. Sillä het olthiin oppinheet puhumhaan kainuu. Koulussa kans oli ollu joku tiima viikossa kainun kielen ja kulttuurin opetusta. Mutta sitä oli ollu liijan vähän. Sillä het molemat meinathiin, ette kirjoittaat ei ollu niin helppo. Het kuitenki haluthiin oppiit lissää. Het päätethiin, ette tämän jälkhiin het kirjoitethaan toinen toisele kainuksi joka päivä ja opithaan enämen.

Het kans ymmärethiin toinen toista sillä ette molemat olthiin yksin. Hannala oli ollu asumapari Kirkkoniemessä, mutta hänen kaveri halus studeerata Uslussa ja oli siirtyny sinne. Rakkhaus oli loppunu. Piian se Lars ei ollu ollu se oikkee kumppani hänele. Sen jälkhiin Hanna siirtyi takaisin Pykejhään ja asui nyt vanhiimiitten kans. Pykejässä hän työteli kalafaprikissa. Mutta nyt hän halus siirttyyt Tromsshaan ja studeerata. Mutta hän ei oikhein tieny, mitä hän piti studeerata.

Matti muisteli ette hän kans oon yksin. Hänelä oli ollu rakastettu. Hän oli friianu yhđen suomalaisen tyttären kans, mutta sitte se tytär löysi toisen. Matti jäi yksin. Matti oli kauvoin onneton.

– Mutta, sanoi hän, – nyt mie tunnen ette se mennee hyvin taas. Piian mie heti löyđän uuđen rakkhaan. Matti kattoi Hannaa silmhiin ja puristi Hannan kättä.

– Emmäkö mene ja tanssaa, kysyi sitte Hanna. – Tämä oon niin kaunis tango, ja mie rakastan tangoo. Vain ođotammako svingii? Piian sie tykkäät paremin svingistä?

– Voi ei, mieki rakastan tangoo, vastas Matti. – Menemä heti ja tanssaama.

Het tansathiin ja tansathiin. Musikki oli ihana, Hanna oli ihana ja Matti oli ihana. Kaikki ihmiset olthiin ihanat, maailma oli ihana! Matti puristi Hannan ommaa rinttaa vasten ja oli onnelinen.